Korſia filtin alla

Pitäköön hyvänään vaikka korret filtin alla, kertoo sanonta, vaikka sananparren alkujuuri mahtaa olla jo hämärän sekä myös jonkinlaisen kylmän aineen peitossa, kun nuoriso suhtautuu nykyään niin viileästi tärkeisiin kysymyksiin. Silloin kun asioista vielä otettiin oikein miehissä selkoa oli sattumalta myös intiaanikesä jo kolmatta vuotta menossa, jopa hauki läähätti ihan niin että kuhina kävi järvessä ja supi kävi häntäpyykillä pesufadissa kun silmä vältti.

Silloin yksi kylänmies, joka istui aikanaan meidän Iiron vieressä, vaiko sylissäkö se istui kansakoulussa, keksi kerran että hän ottaa yksinään selvyyden tästä asiasta ja muut voivat katsoa vieressä että mitenkä se selko mahtaa tulla. Pelkästään jo kirjavasta filtistä oltiin kateellisia kun sitä nähtiin, mutta ryökäle otti ja kävi filttinsä alle maaten torilla ja haali samassa jos jonkinlaista kortta makuukaveriksi.

Niin oli omahyväisen näköinen maatessaan että supistiin mahtoiko olla jo kunnia mennyt siellä kätkössä muilta. Iiro oli tietysti hyvä keksimään metkuja ja veikin ison nipun oikein pitkiä korsia näytille, kehui että mahtaako löytyä tietämystä kun ei näitä ole matkassa. Ukko otti kernaasti nipun filttinsä alle ja teki vielä tilaakin, mutta sitä ei tiennyt että Iiro oli kätkenyt nippuun elävän uuteloisen eli uuvikkaan, niin kuin sanottiin.

Ei mennyt päivääkään kun ukolle tuli jo vatsanpuruja ja jos jonkinlaisia ilmestyksiä, huusi vain että pirukos täällä kissaa soittelee ja että hakekaa rovasti nyt justiinsa. Kyllä meitä nauratti ja vähän tietysti surettikin, koska sehän kuoli koko mies eikä saatu edes selvyyttä siihen sanontaan.