sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Muikkuparta

Joskus aikanaan ihmiset olivat valmiita kokeilemaan kaikenlaista turvatakseen elantoa itselleen ja herättääkseen kademieltä muissa. Nykyäänkin tietysti kokeillaan asioita, mutta syynä on yleensä televisio tai rietastelu, usein molemmat yhdessä ja se vasta hävytöntä touhua onkin.

Vanhoina hyvinä aikoina Liesjärven notaarilta olisi kyllä voinut jäädä muikkuparta kokeilematta, niin oltaisiin säästytty monelta harmilta ja olisi kyseinen mieskin säilyttänyt maineensa. Mutta hinku oli kova ja näyttämään oli päästävä, niinpä notaari aloitti puuhansa muilta salassa sapattivapaan turvin eikä olisi pieksämättä jäänyt jos oltaisiin ajoissa päästy sen puuhista jäljille.

Ukko kylvi poskilleen sikupaskaa ja kalanperkeitä, sitten hautoi naamaansa sian sappirakon suojissa monta viikkoa. Kun naama alkoi olla kypsä hautomoksi, tämä kylvi kourallisen muikunmätiä kasvoilleen ja meni laiturin alle ikäänkuin talvehtimaan keskellä kesää. Kun notaari sitten vihdoin näytti naamansa kylänväelle, oli sille kasvanut kyllä pitkä ja komea muikkuparta, mutta samassa mennyt järki, joka sekin oli ennen ollut pitkä ja komea.

Mies puhui muikkujen suulla ja kutsui itseään sillikuninkaaksi; vaati suukkoja naisilta, hevosia isänniltä, villoja lampailta ja kaskuja pienokaisilta, kieltäytyi peittämästä itseään ja hätyytti niin metsäneläimiä kuin kotieläimiäkin kosintamielessä. Se esitti elukoille jopa  hävytöntä soidintanssia, jota kutsui mateen nylkemiseksi, eikä monikaan ilennyt syödä saati nylkeä madetta enää koskaan sen nähtyään.

Lopulta sen muikkupartaisen notaarin tempuista tehtiin loppu, kun pääteltiin yhdessä että sellaisen ilkamoinnin on oltava piruntouhua tai vähintään haureutta. Paistettiin voissa koko ukko, mutta tosin vähän häpeillen, olihan se kaikesta huolimatta jonkin sortin kuningas.

3 kommenttia:

  1. Gummijehvana nyt kertoo aiwan helwetillisen näyn meille. Jos ei tuommosta peijoonia olisi saatu hengiltä, oltais inehmot jääty sillikuninkaan vallan alle. Tämä pidetään mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta vaan. Ihmiset olivat kyllä onneksi mutkattomampia siihen aikaan, paitsi selän osalta. Monella miehellä oli jokin ylimääräinen mutka selkäruodossa, kun oli jullikkana ollut huonoilla syömisillä. Minulle niitä tuli niin monta että kumosivat toisensa, siksi olen hyvin suoraselkäinen mies.

      Poista
  2. Ehdottomasti yksi Kumisaatanan parhaista kertomuksista. Melkein haistan sillikuninkaan läsnäolon. Hyhhyh. :D

    VastaaPoista